Tiloja vuokrataan eri järjestöille, kokouksille ja erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Seuran talon käyttö menee aikaisempien vuosien tapaan, mm. laulukuoro Aikaisetmiehet, Elina Ehrola ja Tanja Lievonen jatkavat mahdollisesti alakoululaisten liikunnallista kerhoa. Lapsille ja vetäjille tarjotaan juomat. Elinalla ja Tanjalla sopivat koulutukset vetää lapsille suunnattua toimintaa (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja sekä sosionomi lapsiin ja nuoriin suuntautuneena).
Elina Matkaselän ja Elina Ehrolan voimin on tarkoitus jatkaa nuorisotalon aukipitämistä nuorille, ns. nuokkaritoimintana. Siikajoen kunnan nuorisotoimea tullaan tässä myös aktivoimaan mukaan ja yhteistyönlaajentamista kartoitetaan.
Ruokolahden tanssitoimintaa pyritään jatkamaan. Pohdinnassa on taloudellinen kannattavuus ja talkoolaisten saatavuus huomioiden joko panostaminen nimekkäämpiin esiintyjiin harvennetuilla tanssikerroilla tai tanssien jatkaminen kesän 2023 mukaisesti. Kävijöitä oli kesä 2023 aikana keskimäärin 300/ilta. Talkoolaisista moni on jäänyt ansaitulle ”eläkkeelle” ja uusia henkilöitä on vaikea saada mukaan. Kampanjoita on ollut niin somessa kuin lavallakin tilanteen parantamiseksi kesän 2022 aikana jatkuen tälle vuodelle.
Vuonna 2024 kaikki perinteiset tapahtumat ja markkinat pidetään normaaliin tapaan.
Lapsille pyritään järjestämään monipuolista toimintaa kuten leiripäiviä, tapahtumia ja teemapäiviä.
Karoliinan taidekerho jatkuu SiMa-hankkeen alla Paavolan koululla. SiMa- toiminta on osa harrastamisen Suomen mallia, siikajokilaisittain SiMa-hanketta. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Siikajoki haluaa olla mukana edistämässä lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestämällä erilaisia harrastusmahdollisuuksia kaikilla viidellä peruskoululla. Mikäli tuo kerho ei nouse pystyyn pyrimme saamaan rahoitusta Karoliinan palkkaan muualta.
Lapsille ja nuorille tilat ovat ilmaiset.
Tiivistelmä nuorisoseuran vuosilta
Nuorisoseuratoiminta Paavolassa heräsi ja virisi toimintaan 1800-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan seurojen synty ja esiinmarssi nostatti kiinnostuksen yhteiseen harrastus- ja seuratoimintaan myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Nuorisoseura-aate ja sen mukana harrastustoiminta selvästi vilkastui maaseudulla vuosisadan vaihteen sekä alkuvuosien tienoilla ja nuoriso alkoi kokoontua monilukuisesti kylillä ja raitella. Nivalassa perustettiin keskusseura vuonna 1906. Paavolassa oli jo maamiesseura ja sen seurantalo, mutta talo paloi vuoden 1907 keväällä.
Nuorisoseuran perustamisvuodeksi on pöytäkirjojen mukaan kirjattu 1894. Pöytäkirja kertoo, että innostus oli suurta – kuvaavaa tilanteesta oli, että perustamiskokouksessa paikalla oli 70 jäsentä.
Toiminnallinen kylän väki ryhtyi kuitenkin pian rakentamaan uutta taloa palaneen talon lähelle, mukana oli nuorisoseuralaisia ja maamiesseuralaisia. Yhteinen seurantalo rakennettiin Keskikylälle vuonna 1908 ja se sai nimekseen Ihantola. Toiminnan ja rakentamisen aktiiveja olivat esimies Niemelä, sihteeri Anttila, rahastonhoitaja Roppola sekä Laurinperttu, Kiimala, Kannisto, Parkkila ja Mällinen. Yhteisellä asialla olivat maanviljelijät ja torpparit – nuorisoseura koettiin yhteisenä voimana. Seuran lehti oli Koitar ja seura ilmoitti toiminnastaan myös Louhi lehdessä.
Omaan taloon
Muutaman vuoden päästä talo siirtyi kokonaan nuorisoseuran omistukseen. Vuosikymmenien aikana talossa järjestettiin monipuolista seuran harrastustoimintaa; iltamia, näytelmiä, tansseja, elokuvia ja muuta seuran toimintaa. Talossa oli juhlasali, näyttämö sekä ravintola. Hirret oli hankittu Pesolan tilalta. Peruskivet taloon hakkasi Ammunnet ja hirret salvoi Rahtula. Seuravetäjänä oli tuolloin, esimies Niemelä.
Mainittakoon, että Urho Kaleva Kekkonen piti vaalitilaisuutensa Ihantolassa 50-luvulla. Aikalaismuistelman mukaan Ihantola oli väkeä tupaten täynnä ja autoja oli tienposkessa parkissa kilometrikaupalla.
Uusi talo nousi kirkonkylään
Nuorisoseurantalon paikka Keskikylällä ei ollut paras mahdollinen, joten niin ryhdyttiin uutta seurantaloa suunnittelemaan kirkonkylälle 50-luvun lopulla. Mittavan talkootyön ja ison työurakan jälkeen saatiin komea talo rakennettua kunnan Laajala virkailijatalon ja urheilukentän viereen. Talo valmistui vuonna 1960. Rakennusmestareina toimi Kaarlo Usvamaa ja rakentamista valvoi Mauri Knuuttila. Monessa mukana oli myös nuorisoseuramies ja pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Kangastalo. Rakennustöitä suoritettiin seuralaisten talkoovoimin. Kirvesmiehinä toimivat Tauno Vilmusenaho, Väinö Vähä, Matti Siltala sekä Esko Tonteri.
Talon alakerrassa toimi ammattikurssihallit 70-luvulla. Vuonna 2012 taloon rakennettiin uusia tiloja mm. uudet ja ajanmukaiset yleiset käymälätilat.
Harrastus ja kerhotoiminta on ollut vilkasta koko talon sekä tanssilavan toiminta-ajan; näytelmäkerhot, lasten kerhot, kuntosali sekä muunmuassa tiloissa pitkään harjoitellut ja esiintynyt AikasetMiehet-laulukuoro. Talossa on toiminut myös nykyisin lopetettu kanoottiverstas sekä kirpputori.
Tämänhetkinen toiminta mahdollistaa seuran tilojen vuokraamista ulkopuolisille juhlista koulutuksiin ja kaikkeen siltä väliltä – ota ihmeessä yhteyttä!
Ruokolahden lava
Siikajoen eteläpuolelle – valtatie 86 – varteen rakennettiin maankuulu tanssilava Ruokolahden lava vuonna 1956. Useissa vaiheissa suurta viihdekeskusta on sittemmin laajennettu ja rakennettu monipuolisemmaksi; vuonna 1964 yleislaajennus ja vuonna 1969 esiintymislava, hirsikioski sekä lipunmyynti. Muutama vuosi sitten uusittu tanssilattia on todettu ja tunnustettu yhdeksi maan parhaista.
Miltei kaikki maan ykkösorkesterit ja artistit ovat esiintyneet Ruokolahdella.
Ruokolahdessa viihtyvät myös karavaanarit ja muut liikkuvat matkailijat. Lavan läheinen laaja parkkipaikka ja matkaajille suunnatut huoltotilat ovat kätevästi käytettävissä edullisesti – meidän tanssilavalle suunnistavat viihtyvätkin yleensä pidempään tutkiessaan aluetta kesäkioskista pussauspenkkiin ja viettämään hetken siikajoen virtaavalla laiturilla.
Lisäksi lavalla voi kesäkautena pistää jalalla koreasti useampana iltana viikossa.
Nuorisoseuran liikunta ja urheilu
Paavolan nuorisoseurassa harrastettiin myös monipuolista liikuntaa; lajeina olivat muunmuassa yleisurheilu, hiihto, lentopallo ja kuntoilu. Seuran PaNsU nimellä toimiva urheilutoiminta eli vahvaa kautta vuosina 1976 – 1978, olleen maan parhaita maaseutu ja nuorisoliikunnan seuroja.
Tämä onkin innoittanut yksityisiä, yhteisöjä sekä yrityksiä edistämään ja tukemaan liikkumista alueella muunmuassa pururatojen sekä hiihtolatujen merkeissä.
Tiivitselmän on kirjoittanut paikallinen kirjailija ja historioitsija Pentti Syrjäpalo
